Jussarö

Jussarön saari sijaitsee Tammisaaren saaristossa n. 35 km Russaröstä itään. Vuoden 1939 syksyllä kutsuttiin reserviläisiä ylimääräiseen harjoitukseen ja tällöin Hangon Lohkoon kuului Russarön ja Hästö-Busön lisäksi Jussarö. Talvisodan jälkeen saari jäi Suomelle, kun Hankoniemi vuonna 1940 vuokrattiin Neuvostoliitolle. Tällöin Jussaröön sijoitettiin kaksi 75 mm:n tykkiä, jotka korvattiin 60-luvulla nelitykkisellä 76 mm:n ItK 31-patterilla, jonka tykit poistettiin saaresta 80-luvun lopussa. Tykit evakuoitiin helikopterilla ja evakuoitaessa yksi tykki putosi mereen asemien eteläpuolelle ja saattaa vieläkin olla meren kätköissä. Jussarö oli patteriston vartiolinnakkeena vuoteen 1987.

Patteristo aloitti saarella merivalvonnan 1950-luvun loppupuolella. Saaressa oli kymmenkunta varusmiestä, joita merivartijat johtivat ja muonittivat. 1960-luvun alussa saareen asennettiin tutka, jonka jälkeen patteristo komensi saareen vartiopäällikön. Hänen puolisonsa koulutettiin ja palkattiin tutkamittaajaksi. Patteristo ja merivartijat hoitivat tämän jälkeen valvontaa itsenäisesti oman johtoportaansa käskyjen mukaisesti. Alkuun asuttiin vanhoissa huonokuntoisissa tiloissa, mutta tilanne parani, kun vuonna 1964 valmistui asemarakennus ja henkilökunnan asuintalo.

Vuodesta 1964 saarella palveli palkattuun henkilökuntaan kuuluva vartiopäällikkö ja tutkamittaaja sekä merivalvontaryhmä, keittäjä, traktorinkuljettaja ja kaksi venemiestä. Merivalvontamiehet vastasivat ympärivuorokautisesta valvonnasta ja venemiehet kuljetuksista, joissa tukeuduttiin myös merivartioston aluksiin. Keittäjä isännöi merivartioaseman emännän kanssa keittiötä. Vartiolinnakkeella oli oma yhteysvene, jolla venemiehet hoitivat vartiolinnakkeen yhteysliikennettä Jussarö–Baggö välillä.

Saaren vartiopäällikköinä ja tutkamittaajina ovat toimineet Onni Valkosen pariskunta, Reijo Hyppönen pariskunta, Arja ja Erkki Koskinen 13.3.1971 lukien Leena ja Yrjö Kemppinen, Leena ja Markku Turunen, Eija-Liisa Laine ja Pekka Luhtasela, Kati ja Ari Halttunen sekä viimeisinä Ann-Catrin Kaivolin ja Jukka Herrala, jotka vuonna 1987 siirtyivät Hästö-Busön linnakkeelle.

Jussarön saaren pohjoisosasta löydettiin vuonna 1834 malmiesiintymä. Kaivostoiminta aloitettiin samana vuonna ja se jatkui aina vuoteen 1861. Oy Vuoksenniska Ab aloitti kaivostoiminnan uudelleen vuonna 1961. Aiemmin kaivos oli toiminut avolouhoksena, mutta nyt malmia louhittiin merenpohjasta. Louhiminen oli kallista ja kun malmin maailmanmarkkinahinnat laskivat, kaivos lakkautettiin syksyllä 1967. Kaivoksen lakkauttamisen jälkeen saari siirtyi Puolustusvoimien omistukseen. Saareen jäivät kaikki rakennukset, niin betoninen kaivostorni kuin kerrostalo ja muut asuintalot.

Saaren hallinta siirtyi Uudenmaan prikaatille, joka käytti saarta kenttätykistön liikeammunnoissa aina vuoteen 2002. Myöskin sotilaspoliisit ja poliisien erikoisryhmät kävivät saaressa harjoittelemassa asutuskeskustaistelua ja kaivoksen tornissa kiipeilykoulutusta.

Saari liitettiin Tammisaaren kansallispuistoon ja vuodesta 2005 lähes koko saari on kuulunut Metsähallitukselle. Jussarön merivartioasema lakkautettiin 2011 ja asema siirtyi Baggööseen

Tulliniemi

Hangon Rannikkopatteriston Perinneyhdistys jatkoi Rannikkotykistösäätiön ja Rannikkotykistön Perinneyhdistyksen yhteistyöhanketta, jossa rannikkotykistön entisille toimipaikoille kiinnitetään muistolaatta. Hankkeen ensimmäinen laatta kiinnitettiin 6.6.2005 Katanpään linnakkeelle.

Perinneyhdistys on kiinnittänyt laatat Jussaröön ja Hangon kaupungintaloon vuonna 2007 sekä vuosina 2014,-15 ja -18 Morgonlandetiin, Porsskäriin ja Storlandetiin.

Tällä kertaa vuorossa oli Tulliniemi.

1.8.2020 klo 11.45 kokoontui 24-henkinen kutsuvierasjoukko Hangon Vapaasataman portille. Portilta siirryttiin kootusti Tulliniemen merivartioaseman alueelle, koska alue on muuten suljettu.
Laatta oli jo etukäteen kiinnitetty aseman koillispuolella olevaan kallioon, joka on lähellä alueelle vuonna 1971 louhitun 100 -TK patterin ykköstykin asemaa. Tykit poistettiin alueelta vuonna 2006, joten jäljellä on vain aseman ilmastointiputki ja iso teräslevy.

Laatta päätettiin kiinnittää kallioon, jottei käy kuten Jussarössä, jonne 25.5.2005 kiinnitettiin laatta merivartioaseman seinään. Asema lakkautettiin ja myöhemmin myös rakennus purettiin. Laatta oli jo tovin aikaa kateissa, kunnes useiden puhelinsoittojen jälkeen selvisi, että laatta oli tallessa ja uuden omistajan hallussa.

Yhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Valtimo toivotti kutsuvieraat tervetulleiksi ja antoi komennon: ”Laatta paljasta”, jolloin Veli-Matti Pihlaja soitti fanfaarin ja yhdistyksen hallituksen jäsen, sotilaskotisisar Pirjo Lange, paljasti laatan.

Puheenjohtaja piti lyhyen historiikin Tulliniemen alueen historiasta laatan paljastamisen jälkeen. Ohessa on kirjattu muutamia otteita esityksestä:

Neuvostoliitto perusti ensimmäisen rannikkotykistöpatterin Tulliniemeen, Uddskatanille, vuosina 1940-41. Patteriin kuului kolme 130 mm:n tykkiä ja tulenjohtoasema, joka on tätä nykyä lintubongareiden ahkerassa käytössä.

Jatkosodan aikana, heti joulukuussa 1941, neuvostoliittolaisten paettua Hangosta, suomalaiset palasivat Hankoon ja alueesta vastasi aluksi Hangon ryhmä ja sittemmin Rannikkotykistörykmentti 11:een kuuluva vartio- ja sotasaaliskomppania.

Saksalaiset saivat kauttakulkuoikeuden Suomesta Pohjois-Norjaan syyskuussa 1940. Keväällä 1942 saksalaisten lomakuljetukset siirtyivät kulkemaan Hangon kautta, jolloin saksalainen työorganisaatio Todt rakensi Tulliniemeen yli sata parakkia käsittävän etappileirin.

Sodan jälkeen Tulliniemessä toimi Raivaajaosasto V, jonka komentajaksi määrättiin everstiluutnantti N Simonen, joka luovutti Hangon komentajuuden eversti Niilo Kesämaalle. Raivaustoiminta rannikkotykistön osalta päättyi kesällä 1948.

1950- ja 60-luvuilla Tulliniemessä oli kolmetykkinen rautatiepatteri, jonka kalustona oli 152/45 EE Lordi-tykit, joista kaksi siirrettiin 1960-luvun alussa Vaasaan Sommarön linnakkeelle.

Helmikuussa 1964 tuotiin Tulliniemeen taasen uusi kolmetykkinen 130 mm:n Nikolajev-laivatykeillä varustettu rautatiepatteri, joka poistui Hangosta marraskuussa 1969. Tykit siirrettiin Loviisan edustan Glosholman linnakkeelle.

Vuonna 1948 alueelle perustettiin naisten työsiirtola. Suurin osa naisista oli tuomittu joko irtolaisuudesta, rattijuoppoudesta tai mustan pörssin kaupasta. Työsiirtola lakkautettiin 1960-luvulla ja vangit siirrettiin Hämeenlinnan naisvankilaan, koska alueelle perustettiin 1965 Suomen vapaavarasto. Pitkään suunniteltu vapaasatamahanke toteutui ja Tulliniemi eristettiin aidalla. Vasta toukokuussa 2014 rakennettiin uusi aita, joka mahdollisti hankolaisille Tulliniemen hiekkarannan käytön.

                                                                                                                                             Hangon Rannikkopatteristo varusvarasto siirtyi Bulevardilta Tulliniemeen 1950-luvun lopulla, jolloin saksalaisten rakentamia parakkeja käytettiin varastoina. Varusvarasto siirtyi Hangon Itäsatamaan vuonna 1979.

Vuonna 1971 Tulliniemeen asennettu nelitykkinen 100 TK patteri poistettiin asemistaan vuonna 2006.

Puheenjohtajan esityksen jälkeen puhuivat myös Rannikkotykistön Perinneyhdistys ry.n puheenjohtaja, Johanna Pakola, Uudenmaan prikaatin komentaja, kommodori Arvi Tavaila, Turun Rannikkotykistörykmentin Perinneyhdistyksen varapuheenjohtaja, kommodori Pasi Rantakari, Hangon Rannikkopatteriston entinen komentaja, prikaatikenraali Asko Kilpinen ja Rannikkotykistösäätiön valtuuskunnan edustaja, kapteeni res, Kimmo Mäkipeska.

Virallisen osuuden jälkeen oli tarjolla perinneyhdistyksen tarjoamat niin sanotut ”laattakahvit”, jotka nautittiin ulkona aurinkoisessa säässä. Taas päti vanha fakta, että Hangossa ei sada elokuun ensimmäisenä päivänä.

Suuret kiitokset Suomenlahden merivartioston komentajalle, kommodori Risto Jääskeläiselle, että saimme kiinnittää laatan merivartioaseman alueelle ja osallistumisesta tilaisuuteemme. Kiitokset myös aseman päivystyshenkilöstölle, joka Tero Lukkarin johdolla järjesti meille ”laattakahvien” puitteet. 

Kuva