Tulliniemi

Hangon Rannikkopatteriston Perinneyhdistys jatkoi Rannikkotykistösäätiön ja Rannikkotykistön Perinneyhdistyksen yhteistyöhanketta, jossa rannikkotykistön entisille toimipaikoille kiinnitetään muistolaatta. Hankkeen ensimmäinen laatta kiinnitettiin 6.6.2005 Katanpään linnakkeelle.

Perinneyhdistys on kiinnittänyt laatat Jussaröön ja Hangon kaupungintaloon vuonna 2007 sekä vuosina 2014,-15 ja -18 Morgonlandetiin, Porsskäriin ja Storlandetiin.

Tällä kertaa vuorossa oli Tulliniemi.

1.8.2020 klo 11.45 kokoontui 24-henkinen kutsuvierasjoukko Hangon Vapaasataman portille. Portilta siirryttiin kootusti Tulliniemen merivartioaseman alueelle, koska alue on muuten suljettu.
Laatta oli jo etukäteen kiinnitetty aseman koillispuolella olevaan kallioon, joka on lähellä alueelle vuonna 1971 louhitun 100 -TK patterin ykköstykin asemaa. Tykit poistettiin alueelta vuonna 2006, joten jäljellä on vain aseman ilmastointiputki ja iso teräslevy.

Laatta päätettiin kiinnittää kallioon, jottei käy kuten Jussarössä, jonne 25.5.2005 kiinnitettiin laatta merivartioaseman seinään. Asema lakkautettiin ja myöhemmin myös rakennus purettiin. Laatta oli jo tovin aikaa kateissa, kunnes useiden puhelinsoittojen jälkeen selvisi, että laatta oli tallessa ja uuden omistajan hallussa.

Yhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Valtimo toivotti kutsuvieraat tervetulleiksi ja antoi komennon: ”Laatta paljasta”, jolloin Veli-Matti Pihlaja soitti fanfaarin ja yhdistyksen hallituksen jäsen, sotilaskotisisar Pirjo Lange, paljasti laatan.

Puheenjohtaja piti lyhyen historiikin Tulliniemen alueen historiasta laatan paljastamisen jälkeen. Ohessa on kirjattu muutamia otteita esityksestä:

Neuvostoliitto perusti ensimmäisen rannikkotykistöpatterin Tulliniemeen, Uddskatanille, vuosina 1940-41. Patteriin kuului kolme 130 mm:n tykkiä ja tulenjohtoasema, joka on tätä nykyä lintubongareiden ahkerassa käytössä.

Jatkosodan aikana, heti joulukuussa 1941, neuvostoliittolaisten paettua Hangosta, suomalaiset palasivat Hankoon ja alueesta vastasi aluksi Hangon ryhmä ja sittemmin Rannikkotykistörykmentti 11:een kuuluva vartio- ja sotasaaliskomppania.

Saksalaiset saivat kauttakulkuoikeuden Suomesta Pohjois-Norjaan syyskuussa 1940. Keväällä 1942 saksalaisten lomakuljetukset siirtyivät kulkemaan Hangon kautta, jolloin saksalainen työorganisaatio Todt rakensi Tulliniemeen yli sata parakkia käsittävän etappileirin.

Sodan jälkeen Tulliniemessä toimi Raivaajaosasto V, jonka komentajaksi määrättiin everstiluutnantti N Simonen, joka luovutti Hangon komentajuuden eversti Niilo Kesämaalle. Raivaustoiminta rannikkotykistön osalta päättyi kesällä 1948.

1950- ja 60-luvuilla Tulliniemessä oli kolmetykkinen rautatiepatteri, jonka kalustona oli 152/45 EE Lordi-tykit, joista kaksi siirrettiin 1960-luvun alussa Vaasaan Sommarön linnakkeelle.

Helmikuussa 1964 tuotiin Tulliniemeen taasen uusi kolmetykkinen 130 mm:n Nikolajev-laivatykeillä varustettu rautatiepatteri, joka poistui Hangosta marraskuussa 1969. Tykit siirrettiin Loviisan edustan Glosholman linnakkeelle.

Vuonna 1948 alueelle perustettiin naisten työsiirtola. Suurin osa naisista oli tuomittu joko irtolaisuudesta, rattijuoppoudesta tai mustan pörssin kaupasta. Työsiirtola lakkautettiin 1960-luvulla ja vangit siirrettiin Hämeenlinnan naisvankilaan, koska alueelle perustettiin 1965 Suomen vapaavarasto. Pitkään suunniteltu vapaasatamahanke toteutui ja Tulliniemi eristettiin aidalla. Vasta toukokuussa 2014 rakennettiin uusi aita, joka mahdollisti hankolaisille Tulliniemen hiekkarannan käytön.

                                                                                                                                             Hangon Rannikkopatteristo varusvarasto siirtyi Bulevardilta Tulliniemeen 1950-luvun lopulla, jolloin saksalaisten rakentamia parakkeja käytettiin varastoina. Varusvarasto siirtyi Hangon Itäsatamaan vuonna 1979.

Vuonna 1971 Tulliniemeen asennettu nelitykkinen 100 TK patteri poistettiin asemistaan vuonna 2006.

Puheenjohtajan esityksen jälkeen puhuivat myös Rannikkotykistön Perinneyhdistys ry.n puheenjohtaja, Johanna Pakola, Uudenmaan prikaatin komentaja, kommodori Arvi Tavaila, Turun Rannikkotykistörykmentin Perinneyhdistyksen varapuheenjohtaja, kommodori Pasi Rantakari, Hangon Rannikkopatteriston entinen komentaja, prikaatikenraali Asko Kilpinen ja Rannikkotykistösäätiön valtuuskunnan edustaja, kapteeni res, Kimmo Mäkipeska.

Virallisen osuuden jälkeen oli tarjolla perinneyhdistyksen tarjoamat niin sanotut ”laattakahvit”, jotka nautittiin ulkona aurinkoisessa säässä. Taas päti vanha fakta, että Hangossa ei sada elokuun ensimmäisenä päivänä.

Suuret kiitokset Suomenlahden merivartioston komentajalle, kommodori Risto Jääskeläiselle, että saimme kiinnittää laatan merivartioaseman alueelle ja osallistumisesta tilaisuuteemme. Kiitokset myös aseman päivystyshenkilöstölle, joka Tero Lukkarin johdolla järjesti meille ”laattakahvien” puitteet. 

Kuva